Blah.

Huh, ei voi muuta sanoa kuin että on ihanaa olla kotona parin viikon reissaamisen jälkeen. Kotiuduin tosiaan tuossa sunnuntai-iltana. Juhannus meni siskolla ollessa, kuoharia nautiskellessa ja singstaria laulaessa. Se että joku saa mut houkuteltua laulamaan vaatii melkosia urotöitä, mutta tulipahan sekin koettua. :D Ilmeisestikin pitäisi vielä 10.7 lähteä siskolle koira&marsuvahdiksi muutamaksi päiväksi. En valita, se sen koira on ehkä ihanin ikinä. :)


Porukoilla ollessa tuli tosiaan saunottua, grillailtua ja rentouduttua mukavasti. Saatoin pari kertaa leipoa suurinta herkkuani, mustikkapiirakkaa. :--D Alla muutamia kuvia reissulta, mutta koska blogger ei taas jostain syystä tykkää lisätä enempää kuvia, jää tämän postauksen anti melko köyhäksi. -.- En käsitä mikä tätä systeemiä oikeen risoo, mut ei... ei onnistu. Huomenna uusi yritys sitten..

Oh the mighty mustikkapiirakka vaniljajäätelön kera.. 

Mamman orvokit, jotka houkutteli muuten mukavasti pörriäisiä ja aiheutti mulle sydämentykytyksiä..

isin motskari. :D

Technical breakdown.

Mulla on ilmeisesti joku magic touch, ei niinkään hyvässä mielessä, vaan olen onnistunut viikon parin sisään sekottamaan kaksi tietokonetta, omani on niin sekaisin että tuskinpa siitä enään mitään iloa on. Ellei sitten jollain konstilla onnistu asentelemaan miniläppärille koko xp:tä uusiksi, joka on muuten homma johon mun kärsivällisyys ei riitä. Nyt sitten kun olen lähinnä käyttänyt äitin konetta, niin sekin alkaa osoittaa sekoamisen merkkejä..

Tuli tosiaan oltua viime viikonloppuna pienellä reissulla, näin kavereita Helsingissä päivällä ja illalla sitten lähdettiin ystävän kanssa tanssimaan. Oli kyllä omituisen onnistunut reissu, ja nuo korolliset gladiaattoritkin pääsi kokeiluun.. Ilmeisesti ei ole ihan tehdyt muutaman tunnin tanssimiseen, toisesta meinaan lensi jossain välissä koko korkolappu jonnekin hevonkuuseen. Suutarireissu tiedossa siis.. Muuten ilta oli harvinaisen onnistunut, ellei lasketa sitä että tuli tosiaan nukuttua kaksi tuntia, ja lähdettiin siskon kanssa kohti Haminaa hakemaan tuota armasta avomiestä porukoiden luokse. Kyllä muuten lihakset huus hoosiannaa maanantaina.. Kaipa se muutaman tunnin tanssiminen sitten toimii, kivuista päätellen ainakin. :D

Taaskaan en ole osannut oikeen hillitä ostosvimmaani, erehdyin käymään entisen kotipaikkakunnan Seppälässä, jossa oli melkoiset alennukset. Siitä johtuen kokoelmaani päätyi muutama koru lisää, ja eräältä bloggariltakin tulis ostaneeksi pari korua. :D Näistä kuvia ensi viikolla, kun pääsen kotikoneelle laittelemaan niitä koneelle.

Porukoilla oloaikana ollaan tosiaan grillailtu tuon avokin kanssa, eikä olla onnistuttu vielä polttamaan koko kämppää maan tasalle. :D Tänään jatkuu samoilla linjoilla. Kissa on muuten ihan onnessaan kun se saa tutkia ja sillä on hemmetisti piilopaikkoja. Uloshan tuo haikailisi, pitäisi ensin saada sille jostakin valjaat.

Eipä miulla sen kummempia tähän väliin, ens viikolla jos saisi kuvia ulos kamerasta. Tympeää kirjoitella pelkästään.

I am what I am

Huh, onpahan ollut taas hiukan tekemistä. Viime viikolla tuli käytyä hieman ostoksilla, tehtyä 20km pyörälenkki puolivahingossa, tapeltua koneen kanssa ja siivoiltua asuntoa oikeen urakalla, eli ei ole tännekään ehtinyt juuri päivitellä. Päätin sunnuntai-iltana viettää viikon hiljaiseloa sosiaalisesta mediasta, ja "hävittää" puhelimen jonnekin. Jotenkin tuntuu vaan ettei jaksaisi tiettyjä ihmisiä, ja kai pieni etääntyminen joistakin tekee ihan hyvää. Oikeastaan on aika vapauttava fiilis, kun voi keskittyä johonkin muuhun touhuun kuin puhelimen kyttäämiseen tai facebookissa lojumiseen. 

Oleskelen tosiaan tällä hetkellä porukoiden luona, on jotenkin nostalginen fiilis kun punkkaan mun vanhassa lukaalissa. Sillon kun asuin täällä, sain vallata koko yläkerran itselleni, eli kaks suht isoa huonetta. Tykkäsin ihan sikana asua täällä, kun sai olla omassa rauhassa ja oli tilaa. Tänne on edelleenkin kiva tulla kyläilemään, kun huoneet on täsmälleen siinä jamassa mihin ne jätin kun muutin Helsinkiin.. Mukaanluettuna noi 69 eyesin julisteet tos seinällä ja puol alaston Criss Angel vaatekaapin ovessa.. 

Iskä ja äitykkä tuli tosiaan noutamaan mut himasta viime sunnuntaina ja siitä lähtien oonki oikeestaan autellu mutsia kasvimaan, kukkien sun muiden juttujen kanssa, sekä koittanut selättää mun omalla koneella riehuvaa virusarmeijaa, viimeisenä mainittu ei tosin ole edennyt ihan suunnitelmieni mukaan. Virusepidemia on edenny siihen pisteeseen etten taida uskaltaa avata omaa konetta ennen kuin ollaan haettu systerin kanssa T tänne myös. Riivatun Windows, siirryn seuraavaksi käyttämään Linuxia. Tosin siinä taas ei toimi puolet niistä ohjelmista mitä käytän.. Kaikkee ei kai sit voi saada. 

Ihana äitykkä oli hamstrannut mulle koruja Iberon tehtaanmyymälästä ja niistä onkin sitten kuvia alempana noiden muiden uusien hankintojen kanssa.  Valitettavasti äiti oli myöskin käynyt entisen työpaikkansa myymälässä, josta johtuen mun karkkikiintiö alkaa olla melko täynnä. Sinne meni mun karkkilakot ja terveelliset elämäntavat, katos samaa tahtia ku lakut pussista eilen.. Hyi. 


Käytiin tänään myös entisessä kotikunnassani, Nummelassa piipahtamassa, kun sisko tuli muksuineen käymään. Paikallisessa Prismassa oli kivat alennukset, ja tuli löydettyä sieltäkin jotakin. Eikä tarvinnut omia vähiä rahoja kuluttaa, kun äiti oli jostain syystä anteliaalla tuulella ja tarjoutui maksamaan jos löytäisin jotakin kivaa. Löysinhän minä.. :D


Noniin, asiaan eli materian maailmaan.. Pahoittelut kuvanlaadusta, pokkarilla kuvaaminen vuoden järkkärillä kuvaamisen jälkeen on hieman haastavaa. Tai sitte mun pokkari on vaan huono... :D 

Gladiaattorit Seppälästä, klubikorttia vilauttamalla sai 20% alet vielä. Ostoskoriin nuo eksyivät       sattuneesta syystä että omat jalassa olleet kengät olivat repineet nilkat verille ja nuo olivat ainoat jotka istuivat jalkaan. Onhan ne ihan kivannäköisetkin... Halvemmaksi olisi toki tullut ostaa laastaria ja kärsiä, mutta mutta.. T kyllästyi ruikutukseen siitä että mulla ei oo ainoitakaan kesäkenkiä, ja osti nuo. En valita.. 

                             Iberon pinnejä, rintakoru ja kauan kauan kadoksissa ollut ristikoru. 

 

 

Iberon kaulakorut. :)

Tänään äiskän sponsoroimat gladiaattorien tapaiset kenkulit korolla. On muuten ensimmäiset kengät joissa koko 38 on pari senttiä liian iso.. Koska 37 ei ollut hyllyssä, survoin jalkani 36 ja hyvin mahtuu. Hiukan on naftit, mut pysyypähän paremmin jalassa. Inhoan näytellä jalkojani, erityisesti inhoan varpaitani. Yäh. Sen verran kivat kenkulit kuitenkin niin ehkäpä mie kestän näiden kippuravarpaiden näyttelyn. 

Pitemmittä löpinöittä, miä suuntaan hyttysten tappotalkoisiin, ja nukkumaan.. Viime yönä ei ollut kauhen mukavaa herätä viittä kertaa sen takia että joku kirottu itikka inisee korvan juuressa. Ja mitä tekee suuri metsästäjä, nukkuu tietysti tyytyväisenä kerällä jalkopäässä. Mokomakin karvakasa. Kumma ettei ne itikat sitä syö..

Heatstroke.. Almost.

Kukkuluuruu vaan, miä teen kuumuuskuolemaa makkarissa, armaan avokin tuhistessa vieressä umpiunessa. Ikkunan auki pitäminen on yhtä tyhjän kanssa, kun ulkona ei tosiaan ole tietoakaan edes pienestä tuulenvireestä, ja koska en omista tuuletinta, taitaa tämän(kin) yön unet jäädä aika vähäisiksi.

 Ajankuluksi, (koska ei ole järkeä edes yrittää nukkua tässä 33 asteen lämmössä..) päätin tehdä hieman paremman esittelyn itsestäni. Tai ainakin yritän parhaani mukaan, syytän tulevaa lämpöhalvausta jos lopputulos on sieltä jostakin..

Eli, olen siis 20-vuotias, ja asustelen jumalan ja kaikkien tervejärkisten ihmisten hylkäämässä "kaupungissa" nimeltä Hamina. Ennen kuin päädyin tänne, asustelin muutaman vuoden Helsingissä, kerrassaan herttaisessa 20 neliön yksiössä miehekkeeni kanssa. Voin kertoa, että kulttuurishokki oli melkoinen, kun piti alkaa rakennella elämää uudestaan "kaupungissa", joka on suuruusluokaltaan samaa luokkaa kuin Helsinhin keskusta. Kokonaisuudessaan. Ainakin melkein. Jokatapauksessa pienen pieni kaupunki, jossa kaikki tietää kaikkien muiden asiat paremmin kuin omansa, ja jossa ei ihan hirveästi tunnuta antavan tilaa erilaisuudelle. You just trust me, ensimmäinen vuosi oli yhtä helvettiä, minnekään ei voinut mennä ilman että ihmiset tuijottaa ja supisee keskenään. Ei ehkä kuullosta mitenkään erityisen kamalta, mutta sitä se oli, ja on itseasiassa osittain edelleen. Ehkä siihen on sitten tottunut, tai ihmisille on kasvanut järki päähän. Näin lähtökohtaisesti veikkaisin ensimmäistä vaihtoehtoa.. 

Opiskelen lähihoitajaksi ja tällä hetkellä opinnot ovat erikoistumista vailla valmiit. Erikoistun lasten ja nuorten kasvatukseen ja hoitoon. Valmistun näillä näkymin joulukuussa, jos kaikki menee niin kuin on suunniteltu. Aikaisempia opintoja on takana mm. parturi-kampaaja koulusta, jossa viihdyin kokonaiset kaksi viikkoa, sekä matkailualan perustutkinnosta, jossa sitkuttelin vuoden väkipakolla. Enkä olisi ollut sitä vuottakaan ilman yhtä hemmetin hyvää ystävää joka sattui olemaan samalla luokalla. Lopetettuani matkailualan opinnot, törmäsin vahingossa nykyiseen miehekkeeseeni. Oli ollut jo hetken puhetta jos hakisin Helsinkiin opiskelemaan, ja muuttaisin hänen luokseen. Tein työtä käskettyä, ja hain sille ainoalle alalle joka kiinnosti, eli sosiaali- ja terveysalalle. Kävin pääsykokeissa, pääsin kouluun ja sillä tiellä ollaan vieläkin. Jos tästä vaikka saisi paperin kouraan.. Olisi korkea aika ainakin.. Jos totta puhutaan, niin tunnen alan omakseni, erityisesti lasten kanssa touhuaminen on mun mielestä sitä mitä voisin tehdä työkseni, ja jossa en välttämättä kyllästy ihan heti. Harjottelut on vahvistanut sitä fiilistä, ja toivottavasti valmistumisen jälkeen saisin töitä esim. päiväkodista. Epätodennäköistä tosin tämänhetkinen tilanne huomioonottaen, mutta.. you never know. 






Harrastuksia joita olenkin jo maininnut aiemmin, on tosiaan valokuvaus (kyseenalaisin taidoin tosin...), askartelu ja näpertely, (oli sitten kyseessä helmet, pehmolelut, kortit tms..), musiikki ja luen myös jonkinverran. Itselläni ei juuri liikunnallisia harrastuksia ole, mikä alkaa valitettavasti näkyä pikkuhiljaa. En vaan näe itseäni tappamassa lhaksiani kuntosalilla tai juoksemassa itseäni läkähdyksiin lenkillä. Aikaisemmin harrastin muutaman vuoden tanssia, jonka koin omakseni. Harmi vaan että täällä tuppukylässä on hiukan niukemmin tarjontaa, joten ei ole sitäkään tullut aloiteltua. Jos sitä koittaisi jotakin keksiä, ennen kuin alkaa hame kiristää... :D 

Kuten kuvista on voinut huomata, lemmikkinä minulla on kissa. Löytyy täältä tosin kesyhiirikin, jota kutsun Nestoriksi. Yllättävän hyvin tulevat nuo kaksi toimeen, ollakseen kuitenkin toistensa perivihollisia.. Rakastan kaikkia eläimiäkin, ja tahtoisin kaikenlaisia ötököitä pupusta koiraan ja frettiin.. Harmi vaan kun kaikkia ei voi saada.

 Luonteeltani olen omasta mielestäni empaattinen, suurimman osan ajasta positiivinen ja iloinen, mutta omaan myös pippurisemman puolen. Hermot menee nopeasti, mutta todennäköisesti lepyn myös ihan yhtä nopeasti.. Saatan päästellä suustani milloin mitäkin muiden kanssaihmisten mielestä "hassua" tai "omituista", mutta semmonen miä oon. Deal with it. 


Seuraavaksi voisin listailla vähän asioita, eli alotetaan vaikka näin:


Asioita joista en pidä, muutamia esimerkkejä mainitakseni; 

- eläinrääkkäys
- suvaitsemattomuus ja rasismi
- ihmisten ajattelemattomuus ja toisinaan jopa silkka typeryys
- järkyttävät helteet (lämpö on kivaa, mutta asunto jossa saa yhden ikkunan kerrallaan auki, latistaa fiiliksiä huomattavasti..)
- ampiaiset, hämikset... yhhh.

- se että en voi jaloissani ilmenevän sukurasitteen takia käyttää korkokenkiä ilman suunnatonta tuskaa, itseasiassa ylipäätään sopivien kenkien löytäminen on haaste, josta en ole vielä kertaakaan selviytynyt kunnialla
- se että kesätöiden saaminen on kirotun hankalaa, vaikka tekisi kymmeniä hakemuksia eri paikkoihin
- rahattomuus eli mitääntekemättömyys samaan aikaan kun kaverit hilluu festareilla yms
- rahattomuudesta johtuva ärsytys, ensin innostuu jostakin ja toteaa että "ainiin, ei miulla oo rahaa" 
-  stressi (loman kai kuuluisi olla jollain tavalla stressivapaata, mutta kiitos rahattomuuden, se ei suinkaan ole.)
- turha valittaminen (johon myönnän sortuvani itsekin liian usein..) 

Kivoja asioita:
- valokuvaaminen, erityisesti tykkäisin kuvata ihmisiä, mutta mallit puuttuu..
- kirjoittaminen
- reissaaminen, se fiilis kun on lähdössä jonnekin ja pääsee hetkeksi karkuun perusarkea
- kaverit, perhe, lemmikit.. 

- kesäpäivät ja yöt, jolloin voi valvoa ihan niin pitkään kuin huvittaa, ja ulos voi lähteä ilman että tarvitsee toppatakkia mukaan, uiminen, piknikkeily puistossa, jäätelön syöminen 25 asteen helteessä..
- iloiset ihmiset, positiivisuus
- kirpparointi & shoppailu muutenkin
- opiskeleminen 
- lapset (niin kauan kun ei ole omia...) :D 
- keikoilla käyminen ja musiikki ylipäätään
- rakkaus on kiva asia myös  

Siinä oli nyt jotakin, ja aina saa kysyä myös.. :) Sikäli mikäli kukaan näitä eksyy lueskelemaan. :D 

Huomenna on suunnitelmissa ainakin reissu kaupungille, ja ehkäpä skeittaamaan. Whipii. :)

Three strikes and you might just hit the jackpot

Tällä viikolla on riittänyt menoa ja meininkiä, ristiäiset ja muutama muukin juttu.. Käytiin tosiaan murun serkun lapsen ristiäisissä, Keravalla. Matka ei ollut ihan niin hirveä mitä alkutietojen perusteella olisi voinut olettaa.. :D Istuskeltiin T:n ja sen mutsin kanssa takapenkillä, ja suoritin viime hetken surffailua runon löytämisesksi. Päädyin sitten tämmöiseen: 

"Tämä päivä, päivistä herkin
nimen saat ja kasteen merkin.
Olkoon päiväsi jokainen
kauneutta täynnä ja onnellinen." 


Melko kliseinen ja omaan makuuni ehkä hieman liian siirappinen, mutta vaihtoehdoista kuitenkin se vähiten huono.. :D En tiiä oonko jotenki tunnevammanen tai jotain, mutta inhoan kaikkia tollasia siirappisia ylisöpöjä lurituksia. Ehkä ne jollekin uppoaa, mut ei ainakaan mulle.. Tuntuu jotenki kummalta sitten suoltaa tollasia jonkun puolitutun korttiin.  :D 


Ristiäiset oli itsessään ihan peruskauraa, mutta ilmeisesti papin ja vanhempien näkemys ykinkertaisesta ja nopeasta oli hiukan ristiriidassa. Muutama virsi, joku kolme otetta raamatusta, kaste, ja kummien sylissä kierrättäminen vei jonkun pienen ikuisuuden. Tuli myös vähän puskan takaa että pappi nappasi vauvan yhtäkkiä syliin ja nosti ilmaan, ikäänkuin näyttääkseen taaperoa koko perhanan salille. Ja mitäs muutakaan pieni tekee kun huutaa.. Miekin olisin huutanu samassa tilanteessa tosin. :D  Kuvia selaillessa takana olevilla ihmisillä on melko mielenkiintoiset ilmeet ko. tapahtuman aikoihin... :DDD Kaikenkaikkiaan toimitus oli kuitenkin kaunis ja muksu sai hienon nimenkin.


Ristiäisten jälkeen saatiin kutsu lähteä muksun vanhemmille käymään, grillailemaan yms. Mentiin sitten, ja oli tosi kivaa. :) Grillailtiin, hiukan juotiin ja juoruiltiin yms. Oltiinkin sitten kotona vasta kymmenen maissa illalla.


Perjantaina sitten tuli kutsu että pitäis kaverille lähteä hiukan kupittelemaan.. No mikäs siinä. Oli melko kiva ilta ja jäin sitte yöks. Kotiuduin eilen aamupäivällä, ja eilinen meniki sitte nukkuessa. :D  Nyt jos sit hiukan rajoittais taas.. Ens la sitten porukoille viikoksi. Eläimet pitää vissiin ottaa mukaan myös. Onneks iskä tulee hakemaan, ni ei tarvi kaikkea kanniskella yksinään. :--D


Loppuun vielä kuvapläjäys ristiäisreissulta (jos joku joskus perehdyittäis miut kuvien pienentämisen maailmaan, olisi aika kiva.. nopeutuis tääki homma huomattavasti.. :D) 

Pysähdyttiin matkalla Sipoon vanhalla kirkolla.

Räpsy kirkon pihamaalta.

   

kirkon sisälläkin oli tosi nättiä...

Rakastuin noihin punaisiin penkkeihin, ja maalattiaan. Ihanat!

Katosta roikkui laiva.. Who knows why.

Oli siel ihan kiva "alttarikin". 

Seurakuntakeskukselta muutama minuutti ennen H-hetkeä.

 

Days go by

Johan menee päivät nopeasti. Jokatapauksessa, lomakin alkoi ja tiedossa on melko pitkälti kaikki kurssiarvosanat sun muut jutut. Sen sijaan loman viettopaikoista ja tavoista ei ole juurikaan havaintoa. Paitsi sen verran, että koska töitä ei ole, niin ei ole varaa tehdä juuri mitään. 

Maanantai meni koomaillessa ja taisin miä koulussakin kävästä. Eipä tullu taas mitään sen kummallisempia tehtyä. 

Eilen sen sijaan oli projektina värjätä hiukset. Operaatio joka ei ole ihan aina mieleeni, varsinkaan sillon jos tarvitsee koko pää värjäillä.. En ole vissiin hirvittävän pätevä ko. hommaan, koska saan uppoamaan hitsisti aikaa siihen. Eilenkin tosiaan meni sen reilu 1½ tuntia värin levittelyyn, plus kaks värin vaikuttamiseen. Pääsinkin jo sujuvasti nukkumaan siinä puolenyön aikoihin.. 

Ps: noiden kumihanskojen hommaaminen oli kans melkosen työn takana.. Unohdin että eihän mulla mitän hanskoja ole, ravasin lähikauppaan illalla ja eihän sielläkään ollut, noh armas mieheke sitten hiipparoi työpaikalleen tsekkaamaan josko siellä olisi, ja miä jäin venailemaan ulos. Nojailin siinä sitten panssarivaunuun. Muru soitteli ja ilmotti että laittoi "Pojat" hakemaan mulle hanskoja :--D Meneeköhän simputuksesta? :D 

Eilen saatiin myös takaisin tenttejä ja portfolioita.. 

On se kumma kuinka just ennen lomaa iskee joku hikari vaihe, ja vetelee kaikista kiitettäviä. Weird.




Anyway, letinvärjäysoperaation lopputulos näkyy sitten näissä seuraavissa, vähemmän edustavissa otoksissa, tämän päiväiseltä skeittausreissulta: 

                                    ihme pallopää..

Käytiin tosiaan aamulla skeittipaikalla. Varasin mukaan laatulukemista (or not..),  jotta viihtyisin. 

 Meinasi lähteä muuten järki kyseisellä skeittipaikalla, miä en niiiin kestä niitä 15-kesäsiä bmx poitsuja, jotka lesoilee siel ja valtaa koko paikan nii ettei sekaan mahdu. Murrrr! :D

Tänään olen myöskin viimeistellyt ristiäiskortin, kun huomenna on tosiaan T:n serkun lapsen ristiäiset.

Töppöset. Vielä kun keksisi jonkun runon tuonne sisälle.

                                

Koska muru vietti tänään nimppareitaan, päätin sen kunniaksi leipoa  mokkapaloja. Nyt niitä onkin sitten ihan liikaa... Omnomnomnooooom!

     

Rehutkin kasvaa.. :) 

                             


 Ainiin, ostin Suomalaisesta kuviopapereita pari pakettia kun halvalla sai:

Kivoja paljettejakin mukana.. :D Keksisi vielä mitä noista askartelee.. :) 

Kissa on taas ollu pieni riiviö koko päivän, availee kaapinovia ja ryömii kaappeihin, hyppii hyllyille ja makoilee vaatteiden päällä, puhumattakaan syliin änkeämisestä mitä sopimattomimpina aikoina. Mutta yritäpä olla tälle naamalle vihainen...

Vähäsen jännittää miten tuo turjake suhtautuu kun ollaan koko huominen pois.. 

Jokatapauksessa, miä lähen nyt viel silityshommiin ja sitten nukkumaan..